Gustaf John Ramstedt. En mongolsjäl i professorsrock

Gustaf John Ramstedt (1873-1950) on juuri nyt ajankohtainen monesta syystä. Hän on maailmankuulu kielentutkija, jota on lähes unohdettu Suomessa, mitä seikkaa on vaikea ymmärtää.Suomalais-Ugrilaisen seuran lähettämänä hän tutki suomalais-ugrilaisia kieliä 1800-1900 vaihteessa, kun Suomi taisteli kansallisen identiteettinsä puolesta. Hän osoitti miten paljon hyötyä on kielitaidosta, esim. kun halutaan luoda verkostoja. Hän puhui itse n. 30 kieltä. Hän oli maamme ensimmäinen mongolisti ja kirjoitti ensimmäisen korean kielen kieliopin. Ramstedt loi perustan Suomen aasialaisiin kontakteihin sekä tutkimusmatkojensa avulla että toimiessaan Suomen ensimmäisenä diplomaattisena lähettiläänä Japanissa. Ulkoministeriö viettää ensi vuonna näyttävästi Suomen ja Japanin diplomaattisten suhteiden satavuotisjuhlaa. Ramstedt vaikutti ratkaisevasti asiaan, kun vasta muodostettu Kansainliitto päätti, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle. Hän voisi toimia esimerkkinä niille jotka tänä päivänä luovat puitteet Suomen pakolaispolitiikalle. Tähän voisi vielä lisätä, että Ramstedt oli mukava mies, johon kannattaa tutustua.